Jub & Leif

Piirtäjä: Juha Heikkinen
Käsikirjoittaja: Lasse Martinaho

Olemme Juhan kanssa altistuneet Nummelalle. Tämä tekee meistä kohtalotovereita. Olemme juoneet Nummelassa vettä, mikä on yllättävän rohkeaa, kun ottaa huomioon, että siellä on tapana uittaa vedessä parhaat päivänsä nähneitä jyrsijöitä ennen tarjoilua. Viittaan tällä vuoden 2005 tapahtumiin, jolloin Nummelan vesitornin vedestä löydettiin kuolleita oravia. Vuonna 2007 herkkusuille tarjoiltiin puolestaan kuolleilla päästäisillä maustettua vettä. Jostain syystä ihmisten vatsat eivät kestäneet näitä uusia makuyhdistelmiä, minkä takia paikkakuntalaisille päädyttiin tarjoilemaan vanhaa, jo uimahalleistakin tuttua klassikkoa – kloorattua vettä! Sitä kesti kyllä vatsat, mutta ei iho. No, ei siitä sen enempää, ne oli niitä vanhoja hyviä aikoja.

Minulla ja Juhalla on Nummelasta hyvin erilaiset näkemykset. Juhan mielestä Nummela on maanpäällinen paratiisi, joka pitäisi julistaa Unescon maailmanperintökohteeksi. Itse olen useasti sanonut Nummelasta vanhaa sanontaa mukaillen: ”Nummelassa kaikki muu on paskaa paitsi kusi.” Tiedä sitten kumpaan osastoon alueen juomavesi kuuluu. Tämä näkemysero ei ole kuitenkaan estänyt ystävyyttämme tai yhteistyötämme, vaan tehnyt siitä yhtä mielenkiintoista ja yllätyksellistä kuin Nummelan vesijohtovedestä.

Pitkään maanittelin Juhaa tekemään kanssani sarjakuvaa, mutta syystä tai toisesta suuret puheet eivät muuttuneet teoiksi ennen kuin nyt. Yhteistyötämme odotellessa ehdin tekemään omakustannesarjakuvan, aloittaa oman sarjakuvablogin, olla sanoittamassa kahta levyä ja valmistua kahdesta eri koulusta, ennen kuin Juha vihdoin suostui erään baari-illan päätteeksi aloittamaan kanssani Jub & Leif -sarjakuvan tekemisen. Hyvää kannatti odottaa. Juhan hiljainen ja oivaltava piirrosjälki nostaa käsikirjoitukseni aivan uudelle tasolle saaden ne elämään, niin kuin kambylobakteerin Nummelan vesijohtovedessä. Kippis sille!

Lasse
Virvoittavien vetten äärellä
1.6.2012